Luke ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk järjestivät Savonlinnassa Itä-Suomen Puupaneeli -kutsuseminaarin 8.-9.12.2022. Tarkoituksena oli päivittää tiedot itäsuomalaisten puualan tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimijoiden töistä ja resursseista sekä madaltaa kynnystä tuleville yhteistyömuodoille. Toimintaansa esitteli 11 julkisorganisaatiota viidestä Itä-Suomeen ulottuvasta maakunnasta. Lisäksi kuultiin huolellisesti valmistellut puheenvuorot kahdelta puurakentamisalan kärkiyritykseltä.
Yhteistyö auttaa myös puualaa menestymään
Joukko verkkokokouksiin kyllästyneitä, yhteistyö- ja edistyshaluisia puu- ja metsäalan ihmisiä mursi vaivatta myytin suomalaisesta tuppisuisuudesta. Torstai-iltapäivän työpajassa pohdittiin puualaa ja puurakentamista palvelevien organisaatioiden nykytilaa ja ideoitiin tulevaisuuspolkuja tutkimuksen, koulutuksen ja elinkeinoelämäyhteistyön näkökulmista. Tähän blogiin on poimittu työpajassa esiin nousseita seikkoja TKI-toiminnan ja palvelutarjonnan yhteiseksi kehittämiseksi.
Itä-Suomen maakunnissa ja monilla kaupunkiseuduilla on syytä olla ylpeitä TKI-organisaatioiden, yritysten ja julkispäättäjien ns. Triple Helix -yhteistyöstä, joka on hyvällä tasolla muuhun Eurooppaan verrattuna. Itä-Suomessa on kansainvälisestikin poikkeuksellisen laaja puualan osaamis- ja tutkimuslaitekanta sekä koulutustarjonta. Tutkimus- ja koulutusorganisaatioilla on hyvä maine ja toimivaa yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, mutta siinä riittää myös parannettavaa. Sekä TKI-toimijoiden välinen verkostoituminen että elinkeinoelämäyhteistyö ovat kehittyneet hyvään suuntaan. Yhteistyöllä ja toimivilla suhteilla voi torjua myös kansainvälisten palveluntarjoajien (hinta)kilpailua. Ainaisia haasteita ovat tutkimus- ja oppilaitosten palvelujen tunnetuksi tekeminen ja niiden todelliset kustannukset kattava hinnoittelu. Elinkeinoelämäyhteistyön sujuvuutta varmasti parantaisi, jos tutkijat pitäisivät nykyistä aktiivisemmin yhteyttä yrityksiin. Henkilöstön vaihtuvuus voi vaikeuttaa luottamuksellisten yhteistyösuhteiden ylläpitoa, mutta se avaa samalla myös mahdollisuuksia tuoda keskusteluun uusia näkökulmia ja laajentaa yhteistyön aiheita.
Toimialan yritysten ja tulisi määrätietoisesti kehittää tutkimuksen ”tilaajaosaamistaan”. Ensi askeleina tulisi määritellä yritysten menestymiselle tarpeelliset aiheet, joissa tutkimus- ja kehittämisväki voi oikeasti olla apuna, sekä toimintatavat joilla hankkeet toteutetaan kerta kerralta sujuvammin eli ideointi- ja kehittämistyöstä muodostuu oppiva prosessi. Tilaajaosaamiseen liittyy monesti tarve oppia ymmärtämään yksityisten ja julkisten toimijoiden välisiä kielimuureja ja aikataulukäsitysten eroja.
Tutkimus- ja -testauslaitekanta on kallista ja tilaa vievää, ja laitteiden käyttöaste on keskimäärin alhainen. Muiden muassa näistä syistä julkisten toimijoiden laitehankintojen koordinointiin ja laitteiden yhteiskäyttöön tulisi kiinnittää enemmän huomiota. Yllättävää on, kuinka huonosti naapuriorganisaation, saati naapurimaakunnan, tutkimuslaitekantaa tunnetaan edes julkisten toimijoiden kesken. Internet-sivuille kootut laitelistat eivät välttämättä riitä kertomaan palvelumahdollisuuksista ilman konkreettisia esimerkkejä esim. kemiallisen analytiikan käyttötarkoituksista ja sovellusmahdollisuuksista.
TKI-palvelut haasteellisia pk-sektorin yrityksille
Pienten ja keskisuurten yritysten ongelma on irrottaa työaikaa tutkimus- ja kehittämishankkeiden valmisteluun, toteutukseen ja tulosten käyttöön ottamiseen . Käytäntöön vienti, siis tuotteistaminen tai kaupallistaminen, ovat ongelma myös TKI-toimijoille. Usein määräaikaisen hankkeen päättyminen merkitsee siirtymistä uuteen hankkeeseen, jonka rahoitus on tarkoitettu muihin tehtäviin. Rahoitushakemuksissa tulisikin pyrkiä resursoimaan myös palvelun tai teknologian tason nostamiseen sekä investointien rahoittajien vakuuttamiseen tähtääviä toimenpiteitä (proof-of-concept).
Varsinkin pienissä puualan yrityksissä on edelleen kehnot tiedot kehittämisrahoituksen mahdollisuuksista ja hakemusten kirjoittamista arastellaan. Tässä tutkijat ja kehittämisyhtiöiden asiantuntijat voivat tarjota konkreettista tukea. Pienten yritysten TKI-henkilöresurssiongelmaa voidaan helpottaa palkkaamalla opinnäytetyön tekijöitä tai hyödyntämällä esim. palvelusetelityyppisiä tuki-instrumentteja, jotka keventävät kehittämisponnistuksen välitöntä kuormaa yrityksen taloudenpidolle. Sekä kansallista että EU-tason tutkimus- ja kehittämisrahoitusta on edelleen runsaasti tarjolla. Esimerkiksi EU-hankkeisiin osallistuminen voi olla yrityksille valtavan suuri henkinen ja taloudellinen kynnys. Suomessa on kuitenkin lukuisia esimerkkejä eri kokoluokkien yrityksistä, jotka tämän kynnyksen ylitettyään ovat realisoineet merkittäviä tuotekehitys-, tiedonvaihto- ja kannattavuusetuja. Tällaiset yritykset pitävät EU-hankkeisiin osallistumista liiketoiminnan strategisena osana ja mahdollisuutena pysyä kehityksen aallonharjalla.
Luke on mukana eurooppalaisessa Building a sustainable joint between rural and urban areas through circular and innovative wood construction value chains (BASAJAUN) -hankkeessa (www.basajaun-horizon.eu), joka osallistui Luken itse rahoittaman WOOD.COM verkottumishankkeen ohella myös Itä-Suomen Puupaneelin järjestämiseen. BASAJAUN-hankkeen yhtenä tavoitteena on maaseutualueiden puualan ja puurakentamisen toimijoiden äänten kuuluville saanti Euroopassa. Tehtävä on tärkeä, koska vaikka asunto- ja liikerakentamisen ja julkisen palvelurakentamisen kysyntä on pääosin urbaaneissa kasvukeskuksissa, sijaitsevat resurssit, tuotanto ja osaaminen sekä kakkos- ja loma-asunnot pääosin harvaan asutuilla alueilla (linkki Luobio-raporttiin 58/2022: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-468-5).
Puualan koulutuksella on vahva myönteinen imago
Nuorten ympäristötietoisuus (ja -huoli) kasvaa ja ympäristöystävällisten materiaalien käyttöä suositaan politiikkatoimin. Molempien tekijöiden uskotaan lisäävän pitkäikäisten puutuotteiden valmistukseen ja käyttöön pureutuvan koulutuksen vetovoimaa, joka on tällä hetkellä heikko. Edelleen vallitsevista ”vasara ja nauloja” -stereotypioista päästään 2020-luvulle tuomalla jo peruskoulujen käsityöopetuksessa vahvemmin esiin modernin puualan monipuolisuutta ja teknologiapainotteisuutta. Ikäluokkien pieneneminen lisää kilpailua koulutukseen hakijoista ja vaikeuttaa soveltuvimpien opiskelijoiden saamista kaikilla toimialoilla, joten puualan ammattien brändäys ja mahdollisuuksien esille tuominen esimerkiksi koulujen opo-toiminnassa on tarpeen.
Itä-Suomessa puualan koulutuspaikkoja on hyvin tarjolla kaikissa opintoasteissa, mutta ammatillisen koulutuksen häviämisestä kannetaan huolta. Korkeakouluopetuksessa kansallisesti merkittävä kehitysharppaus on Itä-Suomen yliopistossa käynnistyvä tekniikan koulutus. Siinä kestävät teknologiat -koulutusalan perustana on mikäpä muu kuin puu. Koulutusasteiden välistä jatkumoa alemmista kohti ylempiä tutkintoja tulisi edelleen systematisoida, samoin kuin oppisopimus- ja yrittäjävalmennusohjelmia.
Korkeakoulupaikkakuntien ulkomailta tulevissa opiskelijoissa on valtava ja yrityksille lähestulkoon hyödyntämätön tiedon ja osaamisen potentiaali. Oppilaitoksiin tulee joka vuosi opiskelijoita kymmenistä eri maista. Esimerkiksi kulttuurisidonnaista markkinaymmärrystä koskeva tieto, jolla ehkä vältetään kalliita virheitä, olisi verrattain helppoa siivilöidä opiskelijoilta yritysten
Opit Itä-Suomesta?
Organisaatiorakennetta koskevia erityispiirteitä lukuun ottamatta kaikki ylle kirjattu toimii Itä-Suomen lisäksi muillakin alueilla. Itä-Suomen Puupaneelissa todettiin, että puualan alueellista analyysiä ja tulevaisuustyötä on syytä jatkaa, esimerkkinä maakunnissa kehiteltyjen strategioiden ja hyvien käytäntöjen soveltaminen muissa maakunnissa. Keskusteluissa esille nousseissa näkemyksissä korostui vahva yksimielisyys puualan positiivisesta kehityksestä.
Kirjoittajat:
Henrik Heräjärvi, Martti Venäläinen, Erkki Verkasalo
Luonnonvarakeskus, Joensuu ja Savonlinna
Kirjoitus on julkaistu alun perin Luonnonvarakeskuksen Blogiartikkelina 17.1.2023.
https://www.luke.fi/fi/blogit/yhdessa-enemman-puuosaamista-tapaus-itasuomi