Männyn pinta- ja sydänpuu eroavat toisistaan sisältämiensä uuteaineiden suhteen. Tämä vaikuttaa puumateriaalin ominaisuuksiin. Mitä vanhempi ja kookkaampi mänty on, sitä enemmän sen rungossa on tummana erottuvaa sydänpuuta. Erityisen kestävää on 15–25 ensimmäisen vuosiluston eli nuorpuun ulkopuolelle muodostunut, luontaisia lahonsuoja-aineita, pinosylviinejä, sisältävä sydänpuu. Uuteaineet auttavat myös sydänpuun mittojen ja muodon pysyvyyttä.

Männyn pintapuu soveltuu sellaisenaan hyvin sisäkäytön kohteisiin, kuten puupaneeleihin ja huonekaluihin. Pintapuun kestävyyttä voidaan parantaa erilaisin kyllästyskäsittelyin, jolloin sitä voidaan käyttää myös vaativissa ulkokohteissa. Männyn sydänpuuta voidaan ajatella luomukestopuuna. Se on sään- ja lahonkestävä, hyvin muotonsa pitävä, myrkytön, uusiutuva, paikallinen raaka-aine. Sydänpuun nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen puurakentamisessa tarjoaa ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja kyllästysaineiden sijaan kosteudelle altistuviin kohteisiin, jotka eivät kuitenkaan saa olla maakosketuksessa. Puurakenteiden ja -tuotteiden elinkaarta pidentämällä nostetaan rakenteisiin sitoutuvan hiilen varastoitumisaikaa. Luontaisesti lahonkestävä puutavara ei ole ongelmajätettä, vaan sitä voidaan kierrättää ja lopulta hävittää polttamalla.

Tällä hetkellä sydänpuun parempaa kestävyyttä ei täysin hyödynnetä. Tämä johtuu osaksi tiedon puutteesta, mutta myös laajaan luontaiseen vaihteluun liittyvästä puutavaran lajittelutarpeesta. Lahonkestävyys ja siihen vaikuttavien uuteaineiden pitoisuus vaihtelevat suuresti sekä runkojen sisällä että runkojen välillä. Kestävää, runsaasti uuteaineita sisältävää sydänpuuta ei voida tunnistaa silmävaraisesti, joten sen erotteluun tarvitaan nopeita, halpoja ja luotettavia lajitteluteknologioita. Näin lajiteltu puutavara voidaan ohjata käytön kannalta parhaiten soveltuviin kohteisiin. Pinta- ja sydänpuun uuteaineita voidaan lisäksi hyödyntää nykyaikaisessa biojalostuksessa uusien arvonlisätuotteiden valmistuksessa.

Luonnonvarakeskuksen tutkijat Anni Harju, Erkki Verkasalo ja Martti Venäläinen ovat koonneet julkaisun ”Männyn pinta- ja sydänpuun ominaisuudet ja käytettävyys”. Tekijöiden tavoitteena on ollut lisätä tietoa pinta- ja sydänpuun ominaisuuksista ja näin edistää männyn puuaineksen optimaalista hyödyntämistä. Kirja sopii erinomaisesti muun muassa metsä-, puutuote- ja rakennusalan ammattilaisille, opiskelijoille sekä kaikille puiden biologiasta tai käytöstä kiinnostuneille. Julkaisu on tehty ITÄPUU-hankkeessa (Itäisen Suomen puutuoteklusteri), jonka tavoitteena on nostaa puun jalostusastetta ja vahvistaa teollisen puurakentamisen osaamista koko kohdealueella Koillismaalta Etelä-Savoon. Julkaisun tekemistä ovat rahoittaneet Kainuun liitto sekä Pohjois-Karjalan maakuntaliitto osana EU:n aluekehitysrahoitusta. Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-419-027-5.

Teksti: Anna Happonen, Anni Harju ja Erkki Verkasalo

Tämä artikkeli ja siihen liittyvä julkaisu on toteutettu osana Kainuun liiton rahoittaman Itäpuu-hankkeen toimenpiteitä ja yhteistyössä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamien Puu-TKI sekä Puhtia Pohjois-Karjalaan energia-, kemian- ja materiaalitekniikan kehitykselle hankkeiden kanssa. 

Lisätietoja Itäpuuhankkeesta: https://www.kuhmo.fi/itapuuhanke/